Taas on kohta kolme viikkoa sujahtanut. Ylihuomenna on jälleen tiputus ja sitten olenkin jo puolivälissä!! Eli viimeinen taxotere olisi luvassa. Voin kertoa ettei kyllä juurikaan kiinnostaisi mennä hakemaan syöpikseltä sivuoireita matkaan, mutta sen  enempää en aio aiheesta valittaa, sillä totuus on kuitenkin se, että äärimmäisen tyytyväinen olen, että nämä hoidot on olemassa ja  saatavilla. Ja nyt tämä kuitenkin tuttu juttu, tietää mitä odottaa ja kun edellinen meni hyvin ja aika pienillä sivuoireilla niin toiveet ja odotukset samaan on korkealla. 

Viime aikoina on taas ajatukset myllänneet entistä enemmän, varmaan yhteydessä siihenkin että kohta taas tiputus tulossa. Mulla on jotain kummallisia kolotuksia ja jomotuksia, jotka todennäköisesti johtuvat  meneillään olevista hoidoista ja osa varmasti ihan psykosomaattistakin. Ja varmasti osansa myöskin sillä, kun ei ole pystynyt harrastamaan liikuntaa vanhaan malliin ja mulla kyllä lihakset jymähtää melko helposti jos en säännöllisesti kuntoile. MUTTA, kun omassa päässä kytee "syöpävaara" kokoajan, niin kaikki kolotukset vaan tuntuu pelottavilta ja mielikuvitus saa pahimmillaan siitä kehiteltyä vaikka mitä. Tyhmä mielikuvitus!Jottei lihakset nyt ihan kasaan lysähtäisi, niin poikkesin tänään vaihteeksi kuntosalilla, edellisestä kerrasta onkin taas aikaa. Vaikkei mitään äärisuorituksia tai lihasten kasvattelua näiden hoitojen kanssa kannatakaan tehdä (eikä jaksaisikaan) niin ei peruskunnon ylläpitämisestä ja mukavasta harrastuksesta varmasti haittaa voi olla. Niin kauan kun se tuntuu hyvältä ja ainakin nyt tuntui. Miltei pitäisi käydä useamminkin, jos vointi sallii, jospa sitten välttyisi niiltä jomotteluilta ja kolotteluilta? ;)

Huomenna aamulla täytyy poiketa kontrolliverikokeet otattamassa ja samalla käyn fyskarissa. SItten olisi viisainta loppupäivä huilata ja kerätä voimia keskiviikon tiputukseen ja vaikkapa tehdä jotain herkkuruokia, vielä kun ne pari päivää maistuu jollekin ;)