Niin oletettavissa ja odotettavissa kuin se onkin että sytostaattihoidot vie hiukset, niin kyllä se silti paskamaiselta tuntuu kun se ihan oikeesti tapahtuu. Mulla on aina ollut pitkä tukka. Suomalaiselle tytölle erityisen tumma tukka on määritellyt mun ulkonäköä aina vahvasti, se on ollut asia mihin ihmiset on usein kiinnittäneet huomiota. Hiukset on ollut mulle aina tärkeät ja tiedän että myös mieheni on aikoinaan ihastunut juuri hiuksiini (no toivottavasti johonkin muuhunkin;) ) Jo ennen ekaa sytohoitoa kävin lyhentämässä hiukset polkkamalliin, joka on ollut tosi kiva. -silti, jo silloin kun kampaaja lyhensi pitkät hiukset tuli itku, -Ei siksi että olisin niin niitä hiuksia surrut vaan siksi että koko paska tavallaan konkretisoitui. Mä JOUDUN muuttamaan elämääni syövän takia, mä JOUDUN kestämään kaiken näköistä, koska mulla on sairaus. 

Mun ekasta taxotere tiputuksesta tulee kohta kolme viikkoa. Hiukset kuulemma alkaa irtoileen yleensä noin pariviikkoa tiputuksesta ja niin siinä todella kävi. Aluksi kyse oli yksittäisistä hiuksista, joita tippuili harjatessa, hiuksia vetäessä tai välillä jopa ihan muuten vaan. -Se tuntui oudolta, kun multa ei normaalisti juurikaan koskaan oo helposti irtoillut hiuksia. Viikon edetessä hiuksia on alkanut putoilemaan reilummin ja tänäaamuna hiuksia oli tyynyliinalla, suihkun lattiakaivo oli täynnä ja jos otin latvasta kiinni tuli koko tuppo mukana. Eli se piste, että oli pakko luovuttaa. Mies leikkasi kotiparturikoneella mulle puolen sentin siilin, mun kyynelten virratessa - varmasti taas samasta syystä kuin silloin kampaamossakin. Mies näytti surulliselta vaikka urhea ja rohkaiseva yrittikin olla. Lapsetkin tulivat lopulta kummastelemaan äidin uutta lookkia. Olen lapsille kertonut jo heti hoitojen alettua, että äidiltä lähtee hiukset lääkkeen takia (ja  että kasvaa kyllä sitten kesällä taas takaisin) joten ei tämä yllätyksenä tullut, mutta varmasti samallalailla kuin itsellenikin, tiesi odottaa muttei kuitenkaan ihan. Kohta 5-vuotta täyttävä tyttäreni mietti, että voisiko äidin hiuksista tehdä tyynyyn täytteen? ihan hauska kierrätysehdotus sinänsä ;) 

Kun hiukset oli leikattu alettiin pakkautumaan lämpimän kevätpäivän kunniaksi maalle. mä sovitin huivia ja sovitin peruukkia ja sovitin pipoa. lopulta -omaksi yllätykseksi- päädyin peruukkiin. se on oikeesti kivan näköinen, luonnollisen näköinen, vaikkakin sellainen malli mitä en ehkä ikinä olisi osannut itselleni kuvitella. Poiketessamme matkanvarrella huoltoasemalle lounaalle katselin, että tuijottaako ihmiset mua ja mun PERUUKKIA, mutta ei, eivät tuijottaneet, eivät  edes katselleet.. että taisi mennä kuin väärä raha ;)